tiistai 31. tammikuuta 2017

Ravintolamaailman vaietut salaisuudet julki

Viimekertainen päivitykseni Portsarit vallankäytön välineenä nosti aivan hirvittävän paskamyrskyn erään Facebook-ryhmän sisällä. Muutamat juuri työelämänsä korkeimmalle sosiaaliselle statukselle kavunneet baarimestarit saivat hengenahdistusta ja lommoja ylioikeudelliseen ajatteluunsa. Osalle ravintolahenkilökunnasta ei vain käynyt mitenkään ajatus siitä, että järjestyksenvalvoja on heidän määräysvaltansa yläpuolella tietyissä asioissa. Ja kyseisessä ryhmässä noussut keskustelu meni minullakin tunteisiin, tosin kyse oli enemmänkin kauhusta kuin kiukusta. Mutta nosti tämä myräkkä ihan hyvääkin dialogia aiheesta. Vuoropuheluiden tuomien uusien ajatuksien ja kauhun voimalla sain fokusoitua pienen mieleni kyseiseen ongelmaan kunnolla, jolloin rupesin kaivelemaan aihetta toden teolla. Toivottavasti saan ilmaistua asian nyt niin selkeästi, että tyhmempikin kaljankaataja tajuaa asian.

Aikaisemmin olen pitänyt ravintolan asiakaskuntaa kohdeyleisönä, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Tämä päivitys on ensisijaisesti suunnattu ravintolahenkilökunnalla ja toissijaisesti järjestyksenvalvojakouluttajille, anniskelulupia ja JV-lupia myöntäville viranomaisille ja miksei lainsäätäjillekin muutamassa kohdassa. Ravintolan asiakaskunta saa tällä kertaa toimia sivustakatsojana tässä show’ssa samalla tavalla kuin se toimii välillä ravintoloissakin - tosin silloin vähän enemmän pelinappulan roolissa.

Ongelma pähkinänkuoressa

Ravintolahenkilökunta, johon lukeutuu baarimikot, ravintolapäälliköt, blokkarit ja tiskijukat, eivät voi oman mielensä mukaan käskeä järjestyksenvalvojaa poistamaan asiakasta ravintolasta. Poistaminen on mahdollista vain, jos asiakas aiheuttaa järjestyshäiriötä tai hänelle on perustellusti lopetettu anniskelu. Järjestyksenvalvoja ei aja haarukkanostimen virkaa ja siirrä asiakasta tiskin edustalta ulkotiloihin siltä seisomalta, vaan tähän tarvitaan hiukan pelivaraa. Käytännössä järjestyksenvalvojan tehtävä ei ole toimia tiskin takana seisovan tarjoilijan vallankäytön jatkeena, kun tarjoilijan “auktoriteetti” loppuu kesken.

Ravintolatyöntekijä, lue seuraavat ajatuksella

Käydään lävitse heti ne perusoikeudet, jotka on ravintolahenkilökunnan tärkeä ja myös vaikea ymmärtää. Nämä perusoikeudet ovat yhteiskuntamme tukipilarit ja niillä on suojattu jokaisen kansalaisen elämä tässä maassa. Näiden oikeuksien puuttumiseen laillisesti tulee olla harkittua ja hyvin perusteltua. (Olen laiskuuttani kopioinut tekstit suoraan sisäasiainministeriön vahvistamasta järjestyksenvalvojan koulutusmateriaalista, linkki lopussa)

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. (PL 2 luku 9 § 1 mom.)

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla (PL 2 luku 7 §).

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.(PL 2 luku 12 §)

Salaisuudet, joita ei haluta julkisuuteen

Ensimmäiseksi, tarjoiluhenkilökunta kuvittelee, että heillä on jokin ylimaallinen valta poistaa asiakas ravintolasta oman mielensä mukaan esimerkiksi tarttumalla asiakasta käteen ja vetämällä ulos ravintolasta. Mikäli paikalla on portsari, niin silloin henkilökunta käskee häntä poistamaan asiakkaan. Paska osuu tuulettimeen, jos portsari ei näe poistamiseen mitään perustetta. Käsitellään ensimmäiseksi keskustelupalstalla törmäämääni asiaan, joka itse asiassa melkein suisti oikeudentajuni raiteiltaan.  

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittajalla ja liikkeen henkilökunnalla on oikeus evätä asiakkaaksi pyrkivältä pääsy liikkeeseen, jos siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi perusteltu syy. Toiminnanharjoittajalla ja liikkeen henkilökunnalla on myös oikeus kieltäytyä tarjoilemasta asiakkaalle ruokaa tai juomaa ja tarvittaessa poistaa asiakas liikkeestä, jos hän häiritsee muita asiakkaita tai muutoin aiheuttaa häiriötä liikkeessä tai ei täytä liikkeeseen asetettuja asiakkaaksi pääsyn edellytyksiä. Syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslain (21/2004) 6 §:ssä. (MARAL 5 § 1 mom.)

Tässä on lainsäätäjille pikku vinkki. “-- tarvittaessa poistaa asiakas--” kuulostaa pikkuisen harhaanjohtavalta. Maalaisjärkeä käyttäen ja verraten perustuslakiin on kyseinen kohta pikkuriikkisen verran ristiriitainen. Yleisesti ravintolakulttuurissa on hyväksytty niin tarjoiluhenkilökunnan kuin asiakkaidenkin puolesta, että baarimikko saa vaikka kantaa asiakkaan ulos ravintolasta, jos puhetta ei uskota. Ja tälle hyväksymiselle on hyvät perusteet, koska kyseiseen kohtaan ei ole helposti saatavilla lisätietoa. Epäilen, että näitä juttuja ei baarimestarikoulutuksissakaan käydä lävitse kaikkien pullojen viskomisten keskeltä. Ainoa selvennys, mitä olen elämäni aikana löytänyt tähän, on JV-koulutusmateriaalista:

Oikeus evätä asiakkaalta pääsy liikkeeseen tulee perustua järjestyksenpitoon tai liikkeen toiminta-ajatukseen. Liikkeenharjoittajalla tai henkilökunnalla ei ole oikeutta käyttää voimakeinoja, esimerkiksi sisään pääsyn estämiseksi tai poistamisen suorittamiseksi. Voimakeinojen käyttämisen oikeus on ainoastaan järjestyksenvalvojalla. (järjestyksenvalvojan koulutusmateriaali s. 33)

Laillisesti tarjoilija tai edes baarin omistaja ei saa poistaa asiakasta tiloistaan fyysisesti, jos hän on humalassa tai aiheuttaa järjestyshäiriötä. Painotan vielä, että baarimikolla kuvitellaan yleisesti olevan oikeus poistaa asiakas fyysisesti ravintolasta. Ja turha vedota siihen, että “kyllähän mä nyt saan huonokuntoisen asiakkaan taluttaa pihalle, jos se ei omin jaloin siihen pysty” -juttuja. Jos asiakas on niin huonossa kunnossa, että se pitää taluttaa, niin sinä talutat sen himaan asti. Vai kuvittelitko, että ne jalat löytävät tietoisuutensa ravintolan ulkopuolella?  Pahimmassa tapauksessa kyseessä olisi heitteillejättö.

Huomautus asiakkaille. Voitte ihan rauhassa vedota kirjoittamaani, mutta silloin lopputuloksena on se, että tarjoilija soittaa poliisit, jotka vievät teidät vähän kovemmalle patjalle ja kirjoittaa vielä sakkolapun. Tottele baarimikkoa, jos käskyille on perusteet. Jos et ole varma, niin parempi totella.


Toiseksi hyvin tärkeä asia, mitä ei riittävän hyvin ymmärretä ravintolahenkilökunnan keskuudessa on tasa-arvoisuus ja syrjintä.

Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (KokL 3 § 2 mom.)

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (RL 11:9 § )

Facebook-ryhmän sisällä käytiin keskusteluita tästäkin aiheesta ja useimpien tarjoilijoiden kommentit olivat sellaisia, että pyysin etteivät he ikinä julkisesti moisia aivopieruja päästäisi suustaan. Toivottavasti eivät toimikaan sanomansa mukaisesti. Usealla oli sellainen mielikuva, että he saavat valita itse asiakkaansa mielensä mukaisesti. Esim. jos asiakas kysyy sellaista juomaa, jota ravintolalla on myydä, mutta tarjoilija ei nyt vain mielivaltaisessa jumaluudessaan halua sitä myydä, niin tarjoilijat kuvittelevat voivansa toimia mielihalujensa mukaan. Baarihenkilökunta vetoaa tässä siihen, että ravintola saa valita asiakkaansa. Kyllä saa, mutta valintaperuste pitää olla sellainen, mikä koskettaa kaikkia ihmisiä esim. ikäraja. Se, että jonkun naamataulu vituttaa, ei ole peruste olla myymättä. Toinen voi olla vaikka pukeutuminen, Kahden Michelin-tähden ravintolaan et pääse verkkareissa, vaan sinne pitää olla pukeutunut tyylin mukaisesti.

Syrjintää ei saa olla missään muodossa ravintolassa. Jos sääntö on, että verkkareissa ei ravintolaan tulla, niin silloin yksikään asiakas ei verkkareissa saa tulla. Syrjintä ei perustu pelkästään ihonväriin vaan voi myös perustua yksittäisen ihmisen suosimiseen antaen hänen toimia sääntöjen vastaisesti. Säännön tulee koskettaa kaikkia ihmisiä.

Baarimikkojen ja järjestyksenvalvojien eriarvoinen asema

Hassua on se, että baarimikolla on huonommat oikeudet poistaa asiakas, mutta samalla myös rangaistukset ovat pienemmät. Otetaan ääriesimerkki. Jos asiakas nyt sattuu käyttäytymään vaikka vain huonosti, jolloin baarimikko neuvoo, kehottaa ja käskyttää häntä poistumaan. Mikäli hän ei käskyäkään tottele, niin baarimikko kantaa hänet. Nyt jos puliukko tästä pahoittaa mielensä ja nostaa syytteen, niin baarimikko saa korkeintaan sakon lievästä pahoinpitelystä. Huomatkaa, että baarimikko on poistanut hänet tällä kertaa oikeudettomasti ainoastaan huonon käytöksen eikä käyttäytymishäiriön perusteella . Baarimikko saa sakon perustellusti ja jatkaa työskentelyään seuraavana päivänä aivan normaalisti.

Mikäli järjestyksenvalvoja poistaa asiakkaan perusteetta ja saa sakon tästä, niin seuraukset voivat olla vakavammat. Monilla paikkakunnilla ja vartiointiliikkeillä on nollatoleranssi näiden suhteen, mikä on melko omituista. Sakon lisäksi järjestyksenvalvoja saattaa menettää järjestyksenvalvojalupansa, jolloin työn tekeminen ei enää onnistu.

Tämä on tärkeä tekijä ravintolapäällikkö/järjestyksenvalvoja-suhteessa. Järjestyksenvalvoja lakia rikkoessaan saa suuremman sanktion kuin ravintolapäällikkö. Tästä syystä järjestyksenvalvojalla on suurempi vastuu järjestyksenvalvojien työhön liittyvissä asioissa kuin ravintolapäällikölle. Jokainen ihminen on vastuussa omista tekemisistään ja ravintolapäällikön käskyjen noudattaminen ei tee väärinkäytöksestä vähemmän väärää. Tästä syystä järjestyksenvalvoja itse tekee päätöksen siitä, että poistetaanko asiakas vai ei. Olisi perin outoa, että portsarin pitäisi toimia jonkun tarjoilijan mielijohteiden mukaan ja joutuisi toimistaan yksin tai osasyyllisenä vastuuseen.

Jos tarjoilija lähtee itse poistamaan fyysisesti asiakasta järjestyksenvalvojan ollessa paikalla, on järjestyksenvalvoja velvoitettu estämään tarjoilijaa. Me olemme ylläpitämässä turvallisuutta ja järjestystä sekä estämässä rikoksia, mitä poistamista yrittävä tarjoilija on juuri tekemässä.

Huomautus järjestyksenvalvojalupia  myöntävälle taholle ja vartiointiliikkeille: ottakaa järki käteen ja lakatkaa tuijottamasta pelkkiä syyte- ja tuomiomerkintöjä. Suomessa on loistava lain- ja oikeudensäädäntö, missä rikosilmoituksia voi nostaa vapaasti ja myös perusteetta. Suotavaa onkin, että syyte nostetaan, jos ei olla varmoja, että onko omia oikeuksia rikottu. Järjestyksenvalvojat toimivat hyvin vaikeissa olosuhteissa, joissa väärinymmärryksiä, ylilyöntejä ja lakien vähäisiä rikkomuksia tulee eteen puolin ja toisin. Pääasia on kuitenkin toimia oikein kunnioittaen toista ihmistä.

Anniskelulainsäädännöstä korjattavaa

Sitten sekä portsarin että baarimikon työtä vaikeuttava alkoholilain kohdat

Anniskelukiellot
Alkoholijuomaa ei saa anniskella:
1) kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle;
2) häiritsevästi käyttäytyvälle tai selvästi päihtyneelle; tai
3) jos on aihetta olettaa alkoholijuoman väärinkäyttöä.
Vähintään 1,2 ja enintään 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää juomaa ei saa anniskella henkilölle, joka on kahdeksaatoista vuotta nuorempi. (AlkohL 4 luku 24 §)
Anniskelupaikan järjestys
Päihtynyttä ei saa päästää anniskelupaikkaan. Asiakas, joka käyttäytyy häiritsevästi tai jonka päihtymys on selvästi havaittavissa, on poistettava anniskelupaikasta. (AlkohL  luku 4 23 §.)
Mikäli anniskelu perusteellisesti lopetetaan, niin silloin asiakas on poistettava. Tässä ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoja. Jotkut tarjoilijat ottavat tämänkin poistamisen jotenkin välittömänä toimenpiteenä. Järjestyksenvalvoja joutuu kuitenkin aina käyttämään neuvoin/kehotuksin/käskyin rimpsua poistamisessa, jolloin tähän kuluu aikaa. Tarkoitus ei ole käyttää kaikkia muotoja yhdessä virkkeessä. Riippuen portsarin käytössä olevasta ajasta, tämä saattaa viedä kymmenenkin minuuttia. Yleensä kun asiakas on juotettu jo hilittömään helikopterikänniin, niin tuo ymmärryksen saavuttaminen omassa pääkopassa vie aikaa. Jos portsari näkee, että ilman fyysistä kajoamista tilanteesta voi päästä, niin silloin näin tulee toimia. Aina toimitaan vähimmän haitan perusteella.
Mielenkiintoista on se, että anniskelua ei voida lopettaa hetkeksi, vaan se joko lopetetaan tai ei lopeteta. Kyllä välillä on hyvä pitää tauko anniskelussa, jolloin voidaan tarkkailla, että miten edellinen shotti vaikuttaa juojan kroppaan. Tässä voinee kuitenkin käyttää tervettä järkeä. Ehkäpä anniskelua ei ole lopetettu, vaan juomaa ei vain saa vielä.
Toinen mielenkiintoinen pointti on se, että kerran järjestyshäiriötä aiheuttanut on poistettava ravintolasta. Jos asiakas vaikkapa ymmärtäisi tehneensä väärin, pyytää anteeksi ja lupaa käyttäytyä ihmisiksi, niin periaatteessa lain mukaan ei ole mahdollista jatkaa hänelle anniskelua. Kyllä en minä toimi näin, eikä toimi moni tarjoilijakaan. Yllättävän usein asiakas saadaan rauhoitettua ja ymmärtämään mitä saa tehdä ja mitä ei. Tätä kutsutaan ammattitaidoksi.
Seuraavaksi muu baarihenkilökunta vetoaa anniskelun lopettamiseen. Portsarin on poistettava asiakas, jos hänelle ei enää anniskella. Näin yksioikoista tämä ei ole. Jos anniskelu on lopetettu vääristä syistä tai syitä ei ole ollenkaan, niin silloin anniskelun lopettaminen ei ole “lainvoimainen”, jolloin portsari ei voi asiakasta poistaa. Muistutuksena jälleen, että järjestyksenvalvoja saa suuremman sanktion laittomasta poistosta kuin tarjoilija ja pahimmassa tapauksessa menettää lupansa. Järjestyksenvalvojalla on jälleen suurempi vastuu.
Typerää on se, että kaikissa tapauksissa ravintola on vastuussa kaikesta. Mikäli järjestyksenvalvoja ei tilanteessa näe mitään väärää ja tarjoilija näkee ja todellisuudessa tilanne on väärä, niin järjestyksenvalvojan lisäksi vastuun kantaa myös ravintola. Tällaisissa tapauksissa mielestäni ravintolan vastuu pitäisi olla huomattavasti pienempi, koska he ovat kuitenkin palkanneet viranomaisen hyväksymän järjestyksenvalvojan, jolla on lakiasiat hallussa. Väittämäni perusteella  järjestyksenvalvojalla on suurin vastuu järjestyksenvalvontaan liittyvissä asioissa, jolloin hänen toimintaan ei pysty kukaan muu ravintolahenkilökunta periaatteessa vaikuttamaaan, jolloin hän on se henkilö, kenen kuuluu saada rangaistus väärin toimituissa tapauksissa. Toki tarjoilija voi toimia samalla tavalla kuin hän olisi yksin. Jos asiakas ja/tai portsari hänen pyynnöstään ei tottele, niin poliisit voivat tulla selvittämään tilanteen. Heidän toimivaltansa kyllä ylittää järjestyksenvalvojan ja samalla he kirjoittavat sakon myös järkkärille, jos hän on toiminut väärin tai tässä tapauksessa jättänyt toimimatta kokonaan. Tämä lisää painetta toimia oikein järjestyksenvalvojan tehtävässä.

Korjausliikkeitä
Yksi keskusteluryhmässä ehdotti sellaista, että baarimikko olisi samalla myös järjestyksenvalvoja. Ymmärtääkseni näitä kahta työtä ei voida samaan aikaan tehdä. Parempi ratkaisu tuli toiselta jäseneltä, joka sanoi tekevänsä niin, että poistaessaan asiakasta hän laittaa lätkän rintaan, jolloin hän ei myy mitään, mutta sitten myydessä hän ottaa lätkän pois rinnasta. Tällainen menettelytapa on vähän kyseenalainen mutta periaatteessa laillinen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos olet vuokratyöfirman kautta töissä. Vuodenvaihteessa tullut laki, joka koskettaa järjestyksenvalvontaa, määritellään järjestyksenvalvojapalveluita tarjoavan yrityksen toimintaa niin tarkasti, että normaali vuokratyöfirman ei ole mahdollista tarjota järjestyksenvalvontapalveluita. Käytännössä tällainen menettely ei ole mahdollista, koska järjestyksenvalvojalle pitää olla merkattu työvuoro sille ajalle, kun hän on töissä. Muussa tapauksessa olisi mahdollista kenen tahansa (kuitenkin JV-luvan saaneen) laittaa lätkä rintaan missä tahansa ja saada tällöin oikeudet puuttua ihmisten perusoikeuksiin.   
Järjestyshäiriö vai huonoa käytöstä ja sananen muista tulkinnoista
Olen tähän  mennessä ymmärtänyt huonokäytöksisyyden ja järjestyhäiriön toistensa synonyymeina. En toki ole heittänyt pihalle valtoimenaan kiroilevaa asiakasta, vaikka aiheesta olenkin huomauttanut. Olen tämän päivityksen alkuun laittanut lainauksen myös sananvapautta koskevasta laista. Tunnustan, että tämä on minulle hyvin vaikea aihe. Jos joku sanoo minua idiootiksi, niin en ole varma, että onko se sananvapautta vai loukkaavaa kielenkäyttöä. Tästä syystä yleensä vain naurahdan moisesta enkä ole moksiskaan. Mutta jos asiakas sanoo: “Älä käyttäydy noin idioottimaisesti”, niin se ei ole loukkaus. Hän ei puhu minusta vaan minun käyttäytymisestäni. Jos tämän perusteella pitäisi asiakas poistaa, niin kyllä jää vain puheen tasolle tämäkin teko. Toki jos tämän lausuminen on jatkuvaa ja provoamisen tarkoituksella tehtyä, niin tilanne on eri.
Rehellisesti sanottuna en osaa kunnolla sanoa, missä menee huonon käytöksen ja järjestyshäiriön ero. Toki niiden ääripäät ovat helposti nähtävissä, mutta missä helvetissä menee hiuksenhieno raja näiden kahden välillä? Itse työssäni annan asiakkaan ylittää tämän rajan siten, että voin varmaksi sanoa hänen tuottavan järjestyshäiriötä. Tämä tapahtuu kuitenkin siten, että koko baari ei huomaa asiakkaan aiheuttavan häiriötä. Kyllä se raja menee huomattavasti matalammalla. Joskus olen ollut aikeissa poistaa asiakkaan, kun baarimikko sanoo, että mitään ongelmaa ei ole. Asiakas vain laulaa/kiekuu/esittää teatteria/tmv.
Tarjoilija voi kuitenkin vähemmän vastuun kanssa päättää herkemmin, milloin joku aiheuttaa järjestyshäiriötä. Hän ei edelleenkään saa väärin toimimisesta niin suurta sanktiota kuin järjestyksenvalvoja. Silloin tarjoilija on päättänyt, että kyseessä on järjestyshäiriö, kun taas portsari on sitä mieltä, että kyseessä on vielä “huonosti käyttäytyminen”. Molemmissa tapauksissa kuitenkin portsari puuttuu tilanteeseen. Järjestyshäiriöstä laki on hyvin yksiselitteinen: asiakkaan poisto, kun taas huonosti käyttäytymisessä on enemmän pelivaraa.
Yhteenveto
Lienee kaikille selvää jo, että järjestyksenvalvoja joutuu toimimaan oman harkinnan mukaan eikä ota käskyjä muulta ravintolahenkilökunnalta, mikäli käskyt eivät perustu lakiin. Ketään ei tällaiseen voida työsopimusten puitteissa pakottaa. Jos joku pitää poistaa, niin sille pitää olla aina lainvoimaiset perustelut.
Ajan myötä kuitenkin työskennellessä työyhteisössä työntekijöiden välinen luottamus toistensa ammattitaitoon kasvaa, jolloin voidaan toimia tämän luottamuksen pohjalta. Jos asiakas on poistettava, niin silloin se poistetaan suuremmitta kysymyksittä. Työskentelystä tulee jouhevaa. Mutta itsestäänselvyyksinä näitä asioita ei missään tapauksessa saa pitää. Tämän aiheen käsittelyssä on kyse enemmänkin komentoketjusta kuin vastakkainasettelusta. Tosielämässä baarimikon ja portsarin mielipiteet ovat miltei aina yhteneviä, jolloin minkäänlaisia ongelmia ei tule eteen.
Keskustelupalstalla viime kerralla keskustellessa ilmeni laajalti tarjoiluhenkilökunnan keskuudessa tietämättömyyttä, vääriä ja vakavia olettamuksia sekä suoranaista mielivaltaisuutta. Lisäksi keskustelun sävy muuttui paikka paikoin henkilökohtaiseksi ja vihamieliseksi. Nämä kaikki tukevat edellisen päivitykseni sanomaa ja väitettä: “Ravintolahenkilökunta, johon lukeutuu baarimikot, ravintolapäälliköt, blokkarit ja tiskijukat, eivät voi oman mielensä mukaan käskeä järjestyksenvalvojaa poistamaan asiakasta ravintolasta.” Koska käskytykset eivät pohjaa aina lakiin vaan mielivaltaisuuteen ja oman vitutuksen ilmentämiseen, niin käskyt voivat jäädä toteuttamatta. Moni vielä lisäsi, että jos tällainen portsari heidän ovelleen raahautuu, niin hän saa potkut heti. Onnea matkaan tuleviin oikeudenkäynteihin, joissa päätetään korvausten maksamisesta työntekijälle, koska hänet on irtisanottu väärin perustein.
On siis perusteltua kyseenalaistaa ravintolahenkilökunnan päätöksiä ja ammattitaitoa, varsinkin jos järjestyksenvalvoja on oikeusopillisesti vastuussa päätöksen toteuttamisesta. Ravintola-alalle ajautuu paljon epätoivottua materiaalia sekä tarjoiluhenkilökunnan että järjestyksenvalvojan ominaisuudessa. Järjestyksenvalvojia sentään valvoo paikallinen viranomainen, mutta tarjoilijoita ei valvo mikään taho sen enempää kuin normaaleita kansalaisiakaan. En pidä baarimikkoja tai muitakaan yleisesti yhtään huonompana tai parempana kuin portsareitakaan, mutta täytyy pitää mielessä sen huonon materiaalin olemassaolon mahdollisuus.  
Ravintolapäällikkönä sinun tulee olla tarkka siitä, minkälaisia portsareita ravintolaasi otat töihin. Alalla on paljon sellaisia, jotka ovat valmiita toimimaan jopa räikeän laittomasti, jolloin kaikki tuntuu olevan mahdollista. Vaikka moni portsari toimii lain harmaalla alueella, niin tärkeä on sentään ymmärtää, että mitä lakeja on mahdollisesti rikkomassa. En väitä, että olisin itse mikään puhdas pulmunen, mutta tärkeintä on se, että jos ja kun olen lakia rikkonut, niin olen tehnyt sen omasta päätöksestäni enkä toisen ihmisen sanelemana. Tällöinkin olen pyrkinyt noudattamaan oikeudenmukaisuutta enkä mielivaltaisuutta.
Ohjenuorana on ehkä hyvä käyttää sitä, että miten toimisit, jos olisit lähikaupassa töissä? Saako kauppias poistaa asiakkaan tiloistaan, jos asiakas käyttäytyy miten käyttäytyy? Edes normaali vartija ei järjestyshäiriötä aiheuttanutta asiakasta saa poistaa kaupasta. Tähän tarvitaan järjestyksenvalvojan oikeuksilla työskentelevää vartijaa. Huonon käytöksen perusteella edes hän ei voi asiakasta kaupasta poistaa. Minä en pidä tästä, enkä edes toimi näin. Työskennellessäni puhelinkaupassa olen kieltäytynyt palvelemasta asiakasta, joka käyttäytyi todella huonosti ja sopimattomasti. Näin ei kuitenkaan voi tehdä, mutta minulla on sentään ymmärrys siitä, mitä lakeja olen rikkomassa. Muistakaa, että tietämättömyys ei ole vapauttava eikä edes keventävä tekijä.
Ja sitten pieni kevennys. Juttelin sekä työskentelemäni ravintolan henkilökunnan että Hämeenlinnan muiden ravintolatyöntekijöiden kanssa viimekertaisesta päivityksestä ja linjat olivat hyvin pitkälti minun kanssa yhtenevät. Erään baarimikon sanat jäivät mieleen: “Jos asiakkaan kanssa tulee jotain ongelmaa, niin portsari saa hoitaa sen. Minulla on parempaakin tekemistä, kuten myydä viinaa ja flirttailla naisille.”
Linkki yritysturvallisuus.fi:n tarjoamaan järjestyksenvalvojan koulutusmateriaaliin:

19 kommenttia:

  1. Baarin omistaja ei voi poistaa asiakasta, mutta portsarin se voi poistaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää paikkansa. Tosin työntekijän potkimiselle pitää olla lainvoimaiset perusteet. Ehkäpä tämän takia sekä tarjoilijat että portsarit ovat ulkoistettu tätä nykyä.

      Poista
  2. "minun mielestä on syytä epäillä että tulet käyttäytymään huonosti viimekertaisen käytöksesi perusteella joten voisitko poistua" Lause jolla valitaan asiakkaat ohi syrjintä lakien yms yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei pidä paikkaansa. Näin ei lain mukaan voi toimia. Jos olosuhteet ovat täysin samanlaiset kuin viimeksi esim. asiakas on yhtä humalassa kuin viimeksi, niin silloin ei tarvitse ottaa sisälle.

      En kuitenkaan käsitellyt tätä aihetta, koska en halua kaikkien oikeuksien tulevan yleiseen tietoon. Tästä syystä toivon myös ettei kukaan käytä niitä termejä, mitkä liittyvät tähän lauseeseen, koska sitten kenelläkään ei ole mukavaa.

      Poista
    2. Eikö yleinen käyttäytyminen sitten kuulu ravintolan liikeideaan? tämä muotoilu on yhteneväinen kaikkia ihmisryhmiä kohtaan tasapuolisesti joten syrjintää ei tapahdu ja ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa niin pitkään kun se ei syrji mitään tiettyä ryhmnää?

      Poista
    3. Hyvä pointti! Vaikka väitteessäsi vedotaan hyviin käytöstapoihin, niin ne eivät taida toimia näin. MUTTA... Tästä sain ehkä kaikkia miellyttävän ratkaisun kaljuuntuvaan kupoliini:

      Ikärajat ja tietyt pukeutumisvaatimukset tulee laittaa oletettavasti ulko-oven läheisyyteen, josta asiakas voi lukea sisäänpääsyn vaatimuksiin. Laitetaan ulko-oven läheisyyteen ohjeistus siitä, miten ravintolassamme pitää käyttäytyä esim.

      1. Käytä pyyntö-muotoa kertoessasi, mitä haluat.
      2. Maksaessasi muista "ole hyvä"
      3. Vastaanottaessasi muista kiittää.

      Ongelmaksi tällöinkin tulee se, että kaikkien pitää käyttäytyä näin. Silloin ei ketään voi suosia.

      Poista
    4. Ah kiitoksia vastauksistasi ja kirjoituksesta, tunnen oloni taas ammattimaisemmaksi.

      Poista
    5. Minua rupeaa itse asiassa ottamaan päähän. Nykypäivänä tuntuu, että kaikki päivänselvät asiat, kuten normaalit käytöstavat, pitää selittää juurta jaksain ihmisille tässä holhousyhteiskunnassa.

      Poista
  3. Olipahan teksti.

    Tiedätkö, että narsismiin on hyvät lääkkeet?

    Jos tiskin takana, oikeita töistä tekevä, pyytää portsaria poistamaan asiakkaan, niin hyvin harvoin se niin sanoo koska asiakas on ruma.

    Kärjistit ongelmakohdat kyllä niin vittumaisen ärsyttävästi, että sieltä ei puuttunut mitään muuta kuin se, että henkilökunnan poistopyyntö ei koske esim. porstarin kavereita ja niitä jotka jättävät ison tipin lähtiessään.

    Ylimielisyydestänne kertoo myös se jos joku käyttäytyy kuin aasi ja ansaitsee oikeasti poiston niin saapuessanne paikalle "arvioitte tilanteen uudestaan".

    "...Paska osuu tuulettimeen, jos portsari ei näe poistamiseen mitään perustetta..." Näkeekö portsari seinien tai ihmismassan läpi jo tapahtuneen häiriökäyttäytymisen?

    Ravintola toimii silloin hyvin kun kaikki sen osat pystyvät tekemään hyvää yhteistyötä.

    Sinä, kirjoittaja, et varmasti siihen pysty, koska ylivaltasi murenisi sen vuoksi.

    Onneksi meidän baarissa ei ole kaltaisiasi aaseja töissä.

    Kirjoitan nimettömänä koska en halua postilaatikkoani täyteen spämmipaskaa

    VastaaPoista
  4. Totta turiset. Harvoin näin on, mutta on näitä tullut silti vastaan työuran aikana. Ja mikäli minun kavereistani tulee mitään palautetta tarjoilijoilta, niin käydään aika vakava keskustelu - nimittäin kaverin kanssa.

    Meidän on pakko arvioida tilanne. Kuten sanoit, niin harvoin tulee tilanteita vastaan, missä ei olisi syytä.

    Yhteistyölle vastaan kyllä. Tarjoilijatyrannille sanon ei.

    Päinvastoin ylivallan puuttumisen takia joudun toimimaan näin. Jos minulla olisi kaikki valta baarissa, niin ilman muuta olisin kaikille mieliksi ja toimittaisin hyvää oloa ympärilleni poistamalla pelkästään huonostikin käyttäytyvät asiakkaat.

    PS. Nauramiseni kyllä välillä muistuttaa kiimaisen aasin hirnumista.

    VastaaPoista
  5. Unohditko kuka sinun palkkasi maksaa? Meillä raha tulee ravintolalta pokefirmalle, eli ravintola maksaa ovimiehestä, ovimies on työntekijä ja vastaa ravintolale, kyllä se silloin poistaa just sen kenet pyydetään ja blokkaa niitä tyhjiä laseja kiireessä

    VastaaPoista
  6. En unohtanut kuka maksaa. Tähän en voi antaa kuitenkaan vastausta. Esimieheni tai ravintolapäällikkö voi halutessaan vastata tähän.

    Sen verran kuitenkin voin valottaa, että näin palkkapolitiikka ei aina mene.

    Ja kun järjestyksenvalvoja ei voi samaan aikaan myydä mitään tiskin takaa, niin silloin periaatteessa hän ei voi myöskään tehdä blokkaajan työtä. Paitsi jos lasitornit ovat jo vaaraksi.

    VastaaPoista
  7. Tuli tässä mieleen omakohtainen kokemus, jossa baarimikottarella oli noussut vähä kusi hattuun ja luuli olevansa kaikkivoiva jumala. Jonotin baariin, kun eteeni vain marssittiin sivukujalta eli etuiltiin. Huomautin asiasta, niin sitten alkoi sellainen kirkuminen "mä oon töissä täällä, haluatko sä päästä sisään ollenkaan?". Ilmeisesti pääsyni baariin voidaan estää humalaisen vapaalla olevan työntekijän toimesta jo ennen baariin pääsemistä. No tätä ei kuitenkaan tapahtunut, kun tilanne rauhoittui, mutta kyllä tollanen rääkyminen nauratti. Jos kerta on töissä baarissa ja on oikeutettu etuiluun niin voisi sitten mun puolesta lompsia kerralla koko jonon ohi eikä vain puolikkaan ja jättää ne minä olen jumala uhoomiset väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti ravintolahenkilökunta, minä mukaanluettuna, on melko kamalaa asiakaskuntaa. Kaikki antipatiat, hampaiden kiristelyt ja pyöreän huoneen ajatukset ovat kasautuneet yhdeksi valtavaksi panokseksi, joka vain odottaa laukeamistaan. Ja mikä olisi paras paikka siihen kuin ravintola, jossa itse työskentelee.

      Vähän kuin normityöpaikoilla pikkujoulut. Ravintolaväellä niitä on vain vähän useammin.

      Poista
  8. Minä olen nyt tässä funtsinut ja miettinyt pääni puhki....

    Mitäs meinaat, kun tilanne sana sanaa vastaan ? Minulle kerrottiin, en siis itse ollut paikan päällä "todistamassa".

    Henkilö tilasi juomia tiskiltä. Kaiveli sitten lompakkoa ja eipä sitten heti löytynytkään korttia. Pyysi kaveria maksamaan juomat. Meni tovi ja poke pyysi poistumaan ravintolasta. Juomat oli jo maksettu. Syyksi kerrottiin "maksuvaikeuksien takia".

    Seuraavan kerran, omasta mielestään oli hyvässä kunnossa, henkilön sisäänpääsy evättiin syyllä "viimekertaisen huonon käytöksen takia". Ei meinannut silloin edellisellä kerralla poistua ravintolasta. Tällä kertaa oli omasta mielestään melkein selvinpäin. Eikö poken pitäisi joka kerta arvioida tilanne, eikä edellisen kerran perusteella evätä pääsy ravintolaan ?

    Miten näissä tapauksissa, kun on sana sanaa vastaan ? Ei varmaan ihan "Piis of kei" juttu ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä tilanteet ovat vähän lain harmaalla alueella liikkumista. Laki ymmärtääkseni kieltää henkilön käännyttämisen edellisen kerran perusteella. Käräjäsaleissa olen kuullut tuomarin ja syyttäjän ihmettelevän, miten joitakin vaarallisia ihmisiä otetaan baariin sisälle.

      Portsarin näkökulmasta työ muuttuisi aivan käsittämättömän vaikeaksi, jos ei edellisillan perusteella voisi käännyttää asiakkaita ovelta. Ei siinä olisi mitään järkeä. Pitänee varmaan kirjoittaa aiheesta ihan oma päivitys jossain vaiheessa. Ravintolatoiminnan kannalta taas jatkuvat järjestyshäiriöt, jotka olisivat vain yhden ihmisen aiheuttamia, olisivat kohtalokkaita jatkoaikaluvan saamisen kannalta. Häiriöitä kun ei määräänsä enempää saa olla.

      Kuvailemassasi tilanteessa on monta kohtaa, mitkä voidaan tulkita eri tavoin huolimatta täsmällisistä ilmauksista. Ensimmäiseksi tulee se, mitä ei kerrota. Harvoin ketään heitetään pihalle vain sen takia, kun maksuvälinettä ei löydykään. Pitää myös huomioida käytös näissä tilanteissa. Jos asiakas ei edes etsi maksuvälinettään ja nauraa räkättää paskaisesti, niin melko varmasti löytää itsensä kadulta. Ja tiedä mitä muuta näissä on tapahtunut. Tilanteista pitää kuunnella aina kaikkien näkemykset. ”Pyysi kaveriaan” voidaan tulkita puolituntemattomalta pummaamiseksi, jota ei saa tehdä. Lisäksi ”omasta mielestään melkein selvinpäin” on miltei jokaisen asiakkaan mielipide silloin, kun ei pääse ravintolaan sisälle.

      Itse en ota ylimääräisiä töitä sisälle. Jos viime kerralla on ollut hankaluuksia maksaa juomaa ja noudattaa järjestyksenvalvojan käskyjä, niin ihan varmasti en jatka asiakassuhdetta. Miksi jatkaisin? Maailmassa ja kaupungeissa riittää baareja. Kun minut asiakkaana on käännytetty ovelta syystä tai toisesta, niin minä ohjaan promillentuoksuisen kroppani naapuriin. En minä halua mennä paikkaan, mihin en ole tervetullut.

      Jos kuitenkin haluaa ravintolaan hölmöilyjensä jälkeen päästä, niin suosittelen nöyrää asennetta. Melko tehokkaasti annetaan anteeksi, kun soittaa vaikka seuraavana päivänä ravintolaan ja pyytää anteeksi. Se tarkoittaa, että asiakas on itsekin ymmärtänyt tehneensä väärin. Jos tällaista ymmärrystä ei ole, niin ihan satavarmasti jälleen ollaan baarinoven kylmemmällä puolella.

      Poista
  9. Pääosin ihan asiaa kirjoitat, mutta tämä pisti silmään: "Edes normaali vartija ei järjestyshäiriötä aiheuttanutta asiakasta saa poistaa kaupasta." LYTP kuitenkin sanoo: "Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hänet sieltä, jos:

    1) henkilön voidaan hänen lausumiensa uhkausten tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän vartioimisalueella olevaan omaisuuteen tai toimeksiantajan tai tämän palveluksessa olevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen; tai

    2) on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella ole oikeutta oleskella vartioimisalueella."

    Lisäksi "järjestyksenvalvojan oikeuksilla työskentelevää vartijaa", eli LYTP:n määrittelemää poliisin tai rajavartiolaitoksen avuksi asetettua järjestyksenvalvojaa (entistä ns. JLJV:tä)ei voi kauppaan edes asettaa.

    VastaaPoista
  10. Järjestyshäiriön aiheuttaminen on eri asia kuin 1) ja 2) kohdan sisällöissä on lueteltu. Ravintolassa järjestyksenvalvoja kun voi poistaa asiakkaan muita asiakkaita häiritsevän käytöksen esim. kovaäänisyys baarista. Vartija näin ei voi periaatteessa.

    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyllä kauppiaalla pitäisi olla omaa liiketoimintaa häiritsevän asiakkaan poistaminen sallittua samalla tavalla kuin järjestyksenvalvojalla omalta toimialueeltaan.

    VastaaPoista